Peraküla-Aegviidu-Ähijärven reittihaara

Viron vaellusreitistön pisin haara alkaa Nõvan luontokeskuksen luota Perakülasta ja kulkee aluksi lähes sata vuotta vanhaa mukulakivitietä pitkin, myöhemmin jatkuu asumattomien metsien alueella ja lopuksi tule meren rannalle. Reitin varrella on kauniita järviä, ihania hiekkarantoja ja mukavia pieniä kyliä.

Sillä osuudella kulkee vaellusreitti pääasiassa maaperä- ja sorateitä pitkin miellyttävien mäntymetsien välissä. Reitin varrella on monta kiinnostavaa ja tärkeää mielenkiinnon kohdetta kuten Harju-Ristin kirkko, Padisen luostari, Rummun louhos ja Vasalemman kartano.
Harju-Ristillä, Padisella ning Vasalemmassa on kauppoja, joissa retkeilijä voi tarvittaessa käydä ruokaostoksilla.

Tämä vaellusreitin osuus on varsin monipuolinen. Vaikka suurelta osin kulkee reitti tällä osuudella suurempia ja pienempiä sorateitä pitkin, on myös pitkiä, kapeita ja suhteellisen villejä polkuja, jotka voivat olla haasteellisia monellekin kulkijalle. Tielle jää myös luontopolkuja, kuten esimerkiksi Metsanurmen-Üksnurmen historia- ja luontopolku. Samoin jää tielle yksi pieni rämealue, nimittäin Kiilin kunnassa oleva Saarten räme. Lisäksi kulkee vaellusreitti karstimuodostumien suojelemiseksi perustetun Tuhalan-Nabalan luonnonsuojelualueen läpi. Tallinnan läheisyydestä johtuen on tällä osuudella on ylitettävä monta suurta tietä.
Reitti on merkitty ohjaavilla kylteillä ja puissa olevilla valko-vihreä-valkoisilla värimerkeillä.

Tällä melko lyhyellä osuudella tulee vaellusreitti Kõrvemaan metsien väliin. Alaveressa on tien varrella kauppa, jossa on mahdollista tehdä ruokaostoksia. Matkan varrelle jäävät myös Jägalan joki ja Jänijoki. Osuuden päätepisteenä on Aegviidun luontokeskus.

Aegviidun luontokeskuksen pihalta alkava retkeilyreitin osuus mutkittelee ensimmäiset 30 kilometriä samaa jälkeä pitkin kuin Oandu-Iklan retkeilyreitti. Matsimäen selänteelle nousemisen jälkeen, Rabav-lomatalon luona jatkaa reittiosuus omia teitä, eli kääntyy suoraan etelään Ähijärven suuntaan.
Selin rämeen yli kulkee reitti Simisaluun ja sieltä jatkaa Vargamäelle, eli kirjailija Tammsaaren teoksista tunnettuun paikkaan, sekä Kodrun rämeen yli Järva-Madiselle. Siellä päättyy vähäksi matkaa ns. klassinen luontovaellus, koska reitti kiemurtelee Järvan maakunnan halki suurelta osin teitä pitkin, joita reunustavat pellot ja niityt.
Suuremmat taajamat, joita reitti ohittaa, ovat Järva-Madise, Aravete, Järva-Jaani ja Koeru. Kaikissa niissä paikoissa on tarvittaessa mahdollista täydentää ruokavarastoja, nauttia sivilisaatiosta ja aloitta tai lopettaa retkeileminen.
Koerun taajamalla kulkee reitti pitkin pääkatua ja sen jälkeen suuntautuu Norran lähteiden luo. Vaellus jatkuu soratietä pitkin Endlan luonnonsuojelualueen länsiosaan.

Elistverestä alkaen voi kulkea päällystettyä tietä pitkin Maarjaan saakka, jossa pitää monissa risteyksissä huolellisesti seurata retkeilyreitin merkkejä. Jatkossa kuljetaan sorateitä pitkin Saaren järven viereen johtavaan tiehen saakka, josta tullaan jatkamaan metsän suojassa. Kaiun järvien luo vievään tiehen asti on taas asfalttitie. Koko seuraava matka jatkuu sorateitä ja polkuja pitkin alueella, jossa vuorottelevat metsät ja avoimet maisemat. Myöskään kyläkoirien tapaamiset eivät ole harvinaisia, sillä vaellusreitti kulkee useiden kylien läpi. Ennen Kantsin suuntaan kääntymistä on taas mahdollista muutaman kilometrin verran kulkea päällystetyllä tiellä.

Kavastussa voi kokea Emajoen ylittämistä lautalla tai veneellä (puh. 372 533 02 611). Eli Kavastuun saapuminen kannattaa suunnitella aikaan, jolloin lauttamies on töissä. Eteenpäin kulkee reitti pitkää ja suora metsätietä ja peltojen välistä tietä pitkin, sen jälkeen odottaa vaeltajaa Võnnun taajama, jossa on mahdollisuus käydä kaupassa. Reitti jatkuu metsätietä pitkin ja tulee Ahjan nuotiopaikalle. Sieltä jatkamalla tullaan Ahjan taajamalle, jossa retkeilijä voi pistäytyä myymälään tai Olerexin huoltoasemaan (avoinna 06.00-22.00) ostaakseen ruokaa tai juomavettä. Samoin voi vierailla kirjailijan Tuglaksen museossa, liikkua paikassa, jossa hän vietti lapsuutensa ja josta kertoo Pikku Illimar-kirjassaan, samoin katsoa Ahjan kartanoa. Ahjalta eteenpäin jatkuu reitti kylämaisemien halki ja peltojen välisiä teitä pitkin ja tulee Valgesoon nuotiopaikalle, jossa retkeilijän on halutessaan mahdollisuus poiketa Valgesoon luontopolulle. Valgesoosta jatkuu vaellusreitti soratietä pitkin Ahjan joen rannalla olevaan Kiidjärven luontokeskukseen saakka.

Kiidjärven luontokeskuksesta kulkee reitti Ahjan joen ihmeellistä rantaa pitkin Taevaskodaden suuntaan. Niihin tutustumiseen pitää hieman poiketa reitiltä. Taevaskojasta jatkaa reitti peltojen yli Ottenin varaustuvan ja nuotiopaikan luo. Sieltä eteenpäin kulkee reitti Viimeinen reliikki-elokuvan kuvauspaikkojen kautta metsäteitä pitkin Põlvan suuntaan. Mammasten kuntoilukeskuksen polkujen ja metsäteiden jälkeen on reitillä edessä Põlvan kaupunki, jossa voi tehdä tarvittavia ostoksia. Põlvan jälkeen jatkuu reitti pitkin kevyen liikenteen tietä Rosman linnamäelle ja tulee metsän väliselle polulle. Kuitenkin joudutaan Perin nuotiopaikan jälkeen uudelleen kääntymään asfaltille ja kulkemaan Perin taajaman läpi. Sitten jatkuu reitti soratietä pitkin Saarjärven lomatalon suuntaan. Saarjärveltä jatkaa reitti kivoja metsäteitä pitkin Koolman kylään, jossa pitää ylittää Võhandun joki. Leevin ja Paidran nuotiopaikan ja Lihtensteinin kylän ohittamisen jälkeen tulee reitti Meenikunnon maastonsuojelualueelle. Vaeltaja ja pyöräilijät liikkuvat maastonsuojelualueella eri teitä pitkin. Meenikunnosta jatkuu reitti Värskan suuntaan. Värskassa on mahdollisuus käydä ruokaostoksilla sekä vierailla Setukaisten maatilamuseossa ja Tsäimajassa eli Teetalossa. Sen jälkeen on reitillä edessä vaihteleva Mustojan maastonsuojelualue, jossa kuljetaan Ammuntakentän pyöräreittiä pitkin. Kolossovan kylässä kannattaa pistäytyä saippuamyymälään, jonka nimitys on Vana Jüri seebikoda. Matsurista eteenpäin nousee reitti entiselle ratapenkereelle ja sitä pitkin kulkee Piusan luolien luo.

Reitti ottaa suunnan kohti Võrun maakuntaa. Tätä reittiosuutta voi kuvata sanoilla: Viron suurista suurimmat paikat. Reitti kulkee Viron jyrkimmän Piusan joen rantaa pitkin, ohittaa Viron korkeimman hiekkakivipaljastuman, Härman muurin, samoin korkeimman huipun Ison Munamäen ja syvimmän järven Rõugen Suurjärven.
Tämä reitin osuus on varmasti vaativin ja vaikein, sillä reitti kulkee ylös ja alas Haanjan ylängön vuorilla ja laaksoissa. Jotta retkeilijä pystyisi mäkiä ylös ja alas kulkiessaan ihailemaan ympärillä olevaa upeaa maisemaa, on suositeltava kulkea sillä seudulla kävellen. Etenkin kun jännittävimmissä paikoissa pyöräilijät ja jalankulkijat ohjataan eri teille.